keskiviikko 8. marraskuuta 2017

3 X

IMG_1763

3 x tuleva meno

- Isänpäiväviikonloppu Somerolla
- Toogabileet suomi100-teemalla ens viikolla Otaniemessä
- Hammaslääkäripäivät Helsingissä parin viikon päästä

3 x paras paikka, jossa olen käynyt 

- Cinque Terre
- New York
- Etelä-Saksan Alpit

3 x mielen päällä 

- Vietän tänä vuonna joulun ensimmäistä kertaa pois kotoa ja se on aiheuttanut ajoittain pientä harmistusta ja haikeaa oloa.
- Oon ehtinyt jo pohtia jonkin verran ensi kesän työkuvioita ja raha-asioita, vaikka en oikeasti tiedä niistä vielä yhtään mitään ja aiheutan tällä tavalla vain samanlaista ahdistusta kuin silloin, kun päädyin lopulta vain lomailemaan koko kesän. 
- Läheisyydenkaipuu nousee esille mitä synkempää ja kylmempää on, ja varsinkin hiljaisina iltoina on välillä vähän tyhmä fiilis.

2017-11-01 04.01.30 1

3 x hymyilyttää 

- Tilasin yks päivä parit bikinit ja selailen lähes joka päivä eri nettikauppoja, jotta löytäisin edes pari uutta kesävaatetta kuukauden päässä häämöttävää reissua varten. Niin hassua ja jännää!
- Oon päässyt tähän mennessä syksyn kaikista tenteistä (joita on ollut jo kahden käden sormilla laskettava määrä) läpi ja saanut ihan hyviä arvosanojakin!
- Rakastan sitä, että mulla on ystäviä, jotka tulee arki-iltana vielä yhdeksän aikaan tekemään joulutorttuja mukanaan glögiä, pipareita ja kasa juustoja. 

3 x ruoka, jota teen usein kotona

- Pinaattiletut
- Erilaiset kasvissosekeitot
- En varmaan syö kotona mitään muuta, koska en keksi kolmatta hahah. 

3 x paikka, johon haluaisin ensi vuonna matkustaa 

- Islanti, Lofootit tai esim. Itävalta
- Suomi-roadtrip
- Praha tai muu Euroopan kaupunki

IMG_1740

3 x käytetyin vaate tällä hetkellä 

- Kuvissa näkyvät farkut
- Lämmin ja laadukas neule
- Musta villakangastakki

3 x syksyn kuunnelluin 

- Beauvois - Eternal
- Justin Nozuka - No Place In Mind
- Peter Manos - In My Head

3 x parasta just nyt

Päästiin tänään ensimmäistä kertaa testailemaan laitteita ja eri instrumentteja Kalle-Orvokin (harjoituspää) suussa ja oli jälleen kerran niin siistiä tajuta, että vuoden päästä siinä on oikea potilas.
Meen tänään siskon kanssa pitkästä aikaa joogaan (oikeastaan kävin viimeks silloin, kun aloitin koko kyseisen harrastuksen, hupsis..)
- Vaikka pimeät illat aiheuttaakin joskus lähinnä ahdistusta, niin näin marras-joulukuun aikaan tykkään niistä. Rakastan olla kynttilänvalossa, kuunnella rauhallista musiikkia (yllä olevat biisit - toimii)
ja vaikka vaan istua sohvalla ilman kiirettä yhtään mihinkään.

2017-11-01 04.06.20 1

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Mitä tapahtui lokakuussa?

LEO_4196 LEO_3665 LEO_4200

Lokakuu alkoi lähes täydellisesti, kun käveltiin auringonpaisteessa pitkin New Yorkin katuja ja istahdettiin aamupalalle söpöön kahvilaan. Voihan lokakuu, ajattelin jo silloin. Vuosijuhlia juhlittiin heti matkan jälkeen ja voin kertoa, että arkeen paluu oli silloin maanantaina ehkä vielä hitusen vaikeampaa kuin kuvittelin. Lopetin työt tekstinkäsittelijänä ainakin toistaiseksi. Värjäsin elämäni ensimmäistä kertaa hiukset, täytin 22-vuotta ja vietin ihanan illan ystävien kanssa. Viime viikolla seilattiin Itämerellä lääkisristeilyn merkeissä Foodora-kuskeiksi pukeutuneina ja sunnuntaina menin junalla Saloon Halloweenin viettoon.

Puiden lehdet alkavat olla jo pudonneita, viimeiset vielä sinnittelevät lumen ja yöpakkasten jäljiltä. Tuntuu, että syksy meni ihan liian nopeasti tänä vuonna. Lokakuun alussa vietin vielä kesäpäiviä Atlantin toisella puolella, kahdentenakymmenentenäviidentenä maahan satoi ensilumi. Kyllähän sitä tuijotteli ikkunasta - villasukat tiukasti jalassa, rauhallinen musiikki taustalla ja kynttilät ainoana valonlähteenä. Silloin oli kerrankin aikaa vain olla, ihan vaan tuijotella ikkunasta suurten hiutaleiden leijailua. Marraskuu lupaa kalenterin perusteella paljon opiskelua ja kaikkea sitä perinteistä siinä ohella. Tuntuu, että viimeisen viiden kuukauden aikana oon vain mennyt paikasta toiseen ja siksi marraskuu, pimeys ja vaikka se kuuluisa loska on mulle ihan ookoo. Saapahan sitten ihan luvan kanssa pysähtyä tunnelmoimaan, vaikka todellisuus odottaisikin verhojen takana. Nyt on hyvä.

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Uskomaton New York

IMG_1429 IMG_1592 IMG_1363 IMG_1321 IMG_1317 IMG_1493 IMG_1338 IMG_1612 IMG_1552 IMG_1447 IMG_1518 IMG_1439 IMG_1538 IMG_1557 IMG_1524 IMG_1532 IMG_1386 IMG_1603 IMG_1582 IMG_1527 IMG_1649 IMG_1610

Aikaero sai heräämään ensimmäisinä aamuina jo ennen kello kuutta. Aurinko nousi hiljalleen peilautuen vaaleanpunaisena pilvenpiirtäjien ylimmistä ikkunoista ja värjäten maiseman niin kauniiksi, että saatoin istua sängyllä joka aamu vain tuijottaen ulos ikkunasta. Oikeastaan en lakannut koskaan ihmettelemästä sitä. Pilvenpiirtäjien pysähdyksissä olevat valot ja taivaan reunaan maalaama siluetti heijastui silmiini aina niin kauan, kunnes olin valmis laittamaan pään tyynyyn.

Etenkin lähes 30. kerroksesta avautuvan maiseman takia Long Island osoittautui loistavaksi paikaksi yöpyä. Aamut venyivät usein kolmeenkin tuntiin, kun söimme lähikaupasta hakemiamme dollarin bageleita amerikkalaisten tapaan ja suunnittelimme samalla päivän ensimmäistä metroreittiä. Aikaisten aamujen ansiosta kello ei ollut usein paljoakaan, kun kävelimme metrolle auringon häikäistäessä suoraan silmiin koko matkan ajan. Ilmakin oli vielä viileä aamujen tapaan, mutta kesäinen. Oli jälleen tulossa lämmin päivä. Työvaatteissa kulkevat ihmiset kiiruhtivat metroasemalle, joka oli helteiden jäljiltä tukahduttavan kuuma. Joku luki seisaallaan kirjaa pidellen toisella kädellä kiinni tolpasta vaunun heiluessa puolelta toiselle. Metro oli meille nopein vaihtoehto päästä paikasta toiseen, mutta paikallisille se saattoi olla päivän ainoa hetki, jolloin oli aikaa.

Ensimmäistä kertaa Manhattanille metrotunnelista noustua oli aika epätodellinen olo. Olin kaupungissa, josta olin haaveillut niin kauan. Nähnyt satoja pilvenpiirtäjän katolta otettuja kuvia tietämättä lainkaan, miltä tuntuu kävellä niiden välissä. Sulautua valtaisaan joukkoon erilaisia ihmisiä, juoda take away -kahvia matkalla Central Parkiin ja löytää aina jotakin uutta. Sokeripaahdettujen pähkinöiden tuoksu leijaili ilmassa lähes jokaisessa kadunkulmassa ja sai meidät ostamaan niitä kolme pussia viimeisenä päivänä. Taksimatka lentokentälle tuntui ikuisuudelta, takana vielä kerran auringonlaskun edessä kohoavat pilvenpiirtäjät.

Oli haikeaa lähteä niin kaukaa, niin kauas pois.

torstai 28. syyskuuta 2017

Luonnon rauhasta suurkaupungin hälinään

IMG_1285 IMG_1266 IMG_1267 IMG_1267 IMG_1264
IMG_1270

Hypättiin viikonloppuna ja ehkä syksyn kauneimpana päivänä Ruissaloon vievään bussiin. Jäätiin kyydistä tienvarteen, josta lähti parin kilometrin mittainen luontopolku Kuuvannokkaan. Kivuttiin lintutorniin, hengitettiin raikasta syysilmaa ja pysähdyttiin ihastelemaan lampaita. Laskeva aurinko pilkisteli puiden lomasta ja joka puolella oli ihan hiljaista. Perille saavuttua istahdettiin kalliolle, kaivettiin repuista teellä täytetyt termospullot ja kuunneltiin aaltoja samalla, kun aurinko teki hiljalleen joka päiväistä laskuaan horisontin taa. Niin äärettömän kaunista.

Tällä hetkellä mä istun sängyllä ja tuijottelen ikkunasta aukeavaa näkymää Manhattanille. Saavuttiin tänne eilen päivällä 30 asteen helteeseen ja ehdittiin jo käydä hiukan tutustumassa kaupunkiin. Vieläkin vähän vaikea tajuta, että täällä sitä nyt ollaan, New Yorkissa. Niin siistiä!!

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Se tapa miten mä elän

IMG_1243

Vuosi sitten mun elämä kääntyi suuntaan, joka on antanut, opettanut ja kasvattanut mua enemmän kuin mitkään aikaisemmin eletyt vuodet yhteensä. Kaiken sen muutoksen myötä myös ajatukset ja käsitys elämästä alkoivat muovautua uudelleen. Siinä oman maailman heittäessä kuperkeikkaa ja viskoessa puolelta toiselle aikaisemmin omaksuttuja tapoja elää oli aika helpottavaa huomata, että kaiken muuttaminen todella oli mahdollista. Ajatukset aina tekoa edeltävästi ovat oikeastaan ainoa este elää juuri sellaista elämää kuin haluaa.

Vuoden aikana olen käynyt läpi kaikki tunteet. Kaikkein tunnerikkain aika oli viime vuoden loppupuolisko, jolloin saatoin aloittaa aamun itkien ja mennä nukkumaan kutkuttavan tunteen kihelmöidessä koko kehossa. Ajatukset hapuilivat sikin sokin mielialan mukaan ja kaikki elämässä tapahtuva oli niin uutta ja jännittävää. Vuoden vaihtuessa tunteet alkoivat pikku hiljaa tasaantumaan, joten ajattelulle aukesi tilaa ihan uudella tavalla.

IMG_1258

Miten mun elämä on sitten muuttunut vuoden aikana? No, aloitetaan siitä että sisäiseltä muutokselta ei voi välttyä, kun päättää pikku hiljaa irtautua aikaisemman elämän rooleista ja ajatusmalleista. Erosin, aloitin opiskelun uusien ihmisten ympäröimänä ja muutin elämäni ensimmäistä kertaa asumaan yksin. Astuin sisälle omaan elämääni, joka on pysynyt vuoden aikana ulkoisesti suhteellisen muuttumattomana mutta kehittynyt paljon ajattelun tasolla.

Varmasti jokaisella on omanlainen käsitys elämästä ja siitä, miten haluaisi sen menevän. Ennen ajattelin tai oikeastaan toivoin sen olevan jonkinlainen jatkumo, jossa päätapahtumat seuraavat toinen toistaan ilman sen suurempia yllätyksiä. Halusin tavallaan uskoa elämän menevän niin, olevan sellainen. Turvallinen. Pelko, epävarmuus ja tunne vapauden rajallisuudesta mahdollistivat ajattelemaan yksinkertaisemmin, luulemaan elämän olevan sitä mitä se on. Oli turvallisempaa pysyä tilanteessa, jossa se suuremmalla todennäköisyydellä olisi kulkenut omien kuvitelmien mukaan. Opiskelupaikan tavoittelu oli elämäni vaikeinta aikaa, mutta sen saavuttaminen avasi silmät kaikille niille mahdollisuuksille, joita en aikaisemmin uskonut olevan. Se, että olin lisäksi kaikkea muuta kuin onnellinen, rohkaisi uskomaan ettei se voinut olla ainoa tapa elää.

IMG_1249

Kun ennen elämä oli jatkuvaa suorittamista, jossa onnellisuutta kohti pyrittiin menestyksellä, materialla ja vain hetken kestävän asian toteuttamisella, on se nykyään täynnä onnellisuutta joka päivä tekemättä mitään, rajattomia mahdollisuuksia, joissa saavutuksilla ja numeroilla ei ole merkitystä sekä hyväksyntää siitä, että ei ole olemassa täydellistä hetkeä tai oikeaa ajankohtaa. Ennen elin lähes aina odottaen ja "sitten, kun" -mentaliteetilla. Nykyään näen jokaisessa päivässä uuden mahdollisuuden, paistoi aurinko tai ei. Hymyilyttää, naurattaa ja itkettää, koska kaikki on hyvin. Niin hyvin.

IMG_1247

Mulle elämä on seikkailu, yksi ainoa mahdollisuus tehdä sitä mitä rakastaa. Me voidaan valita olla niitä, jotka ei usko vapauteen, mahdollisuuksiin tai itseensä. Niitä, joiden mielestä sellainen tapa elää ja ajatella on väärin, naiivia ja vastuutonta. Tai me voidaan elää nauttien jokaisesta päivästä, olla onnellisia joka hetki. Hyväksyen menneisyys, luottaen tulevaisuuteen. Me voidaan olla odottamatta jatkuvasti jotakin ja muistaa, että ei ole olemassa parempaa hetkeä kuin tämä hetki.

Se on se tapa, miten mä elän.

IMG_1240
Kuvat: Josefina

lauantai 2. syyskuuta 2017

Oi, syksy

IMG_1070
IMG_1078 IMG_1093 IMG_1074
kuvat:  Josefina

Sen tuntee, kun elokuu vaihtuu syyskuuhun. Ilma on viileä ja raikas, iltaisin jo niin kylmä, että sormia paleltaa. Tekee mieli pysähtyä paikoilleen, vetää keuhkot täyteen ilmaa ja puhaltaa ulos. Sulkea silmät ja hengittää nenän kautta, jotta muistaa, miltä syksy tuoksuu. Rakastan niin paljon kaikkea sitä, mitä syksy on. Vaikka viihdynkin enemmän luonnonvalossa ja nautin yöttömistä öistä, luovat pimenevät illat niin erilaisen, mystisen tunnelman. Syksy on vuodenaikana mun henkilökohtainen suosikki kaikessa koleudessaan. Kuuntelen musiikkia paljon enemmän kuin muulloin ja varmaan siksi niin moni biisi muistuttaakin mua nimenomaan syksystä.

Kesän jälkeen alkaa yleensä aina jotakin uutta ja inspiraatiota tulvii vähän jokaisesta suunnasta. Ilmat viilenee, luonto muuttuu kauneimmaksi kuin koskaan ja sumun peitossa pysähdyksissä olevat syysaamut syrjäyttävät lämpimät kesäillat. Auringonlaskut ovat vielä kauniimpia kuin kesällä, kynttilöiden valo tuo tunnelmaa ja lämpöä, ja vilttiin on maailman parasta kääriytyä kun varpaita palelee.

Tänä vuonna mulla on syksystä erityisen hyvä tunne. Ainakin vielä tasapainoilu töiden, opiskelun ja vapaa-ajan suhteen tuntuu sujuvan ihan mallikkaasti. Tiedä sitten, kun kalenteri alkaa täyttymään useammalla kurssilla päällekkäin ja olisi ihan pakko löytää aikaa myös urheilulle, kahviloissa istuskelulle ja ihan vaan sohvalla makoilulle. Viime syksy oli henkisesti tosi raskas. En myöskään voinut fyysisesti kovin hyvin, koska aikaisemmin koko elämän kestänyt urheilu oli jäänyt pääsykokeisiin lukemisen myötä tauolle. Jatkuva biletys ei ehkä myöskään saanut aikaan mitään kovin hyvää, vaikka kokonaisuudessaan viime syksy olikin ihan unohtumaton, ennen kaikkea melko opettavainen.

Siksi tuleva syksy tuntuukin niin puhtaalta.

Aion käydä joogassa, maalata, kävellä luonnossa, hengittää raikasta ilmaa, kuvailla enemmän, käydä brunssilla ja mennä Helsinkiin päiväksi. On matka New Yorkiin, vuosijuhlat, mun synttärit ja lääkisristeily. Ihania asioita tapahtuu ja mikä parasta, saan jakaa ne mulle tärkeiden tyyppien kanssa. Voi syksy, oot niin tervetullut.

sunnuntai 27. elokuuta 2017

A-Ö: Tämä hetki

A - Aivot. Siis ei kerta kaikkiaan tullut mieleen mitään muuta. Meillä on tällä hetkellä menossa HRT eli hermoston rakenne ja toiminta, joten päästiin tutkimaan aivoja ihan lähietäisyydeltä. Siinä on kyllä aika uskomaton rakennelma.

B - Banaanileipä. Oon kerran tehnyt tätä herkkua itse ja sen jälkeen on aina vaan tullut todettua, että pitäisi taas. Ehkä kohta!

C - Canon. Mietin kesällä, että olisin myynyt koko omistamani kamerakaluston ja ostanut selvästi pienemmän Olympuksen. Sitten sain ajatuksen ostaa täyskennon, kunnes lopulta päätin tyytyä siihen mitä on. Uusi kamera olisi tällä hetkellä ehkä typerin asia, mihin voisin käyttää rahaa.

D - D3 eli meidän kurssinumero. Toisen vuoden syksy alkoi jo muutama viikko sitten ja ei voi taas todeta muuta kun että kyllä aika menee nopeasti.

E - Extractio ehtoo eli hampaan vuosijuhlat siintää enää vaivaisen kuukauden päässä.

F - Föli. Mun pyörän kumi on ollut nyt jo jonkin aikaa puhki, enkä oo jaksanut tehdä asialle mitään. Ja koska välillä ei vaan jaksa kävellä töihin/keskustaan/salille, niin onneksi on bussit.. :D

G - Grace & Frankie. Ollaan otettu siskon kanssa tää yhteiseksi sarjaksi, jota katsotaan aina jomman kumman luona. Leppoisa ja hauska!

H - Hongkong. Päätettiin jo tammikuussa yhden mun kaverin kanssa, että ens jouluna mekin lähdetään matkalle. Ja nyt, vihdoin, meillä on lentoliput Hongkongiin, josta jatketaan parin päivän jälkeen muualle. En ehkä vois olla enempää innoissaan!!

I - Ifolor. Oon yleensä tehnyt matkoista kuvakirjan, mutta nyt en oo vielä saanut viimeisen kahden matkan kuvia mihinkään konkreettiseen muotoon.

IMG_1026

J - Joulu poissa kotoa ja Suomesta tulee olemaan tänä vuonna ensimmäinen laatuaan.

K - Kalenteri. En ollut ehtinyt ostaa uutta kalenteria ennen koulun alkua ja olin ihan hukassa ilman konkreettisia merkintöjä ja muistutuksia. Asia korjaantui kuitenkin viikko sitten, jes.

L - (Katto)lamppu. Oon elänyt jo melkein vuoden ilman olkkarin (=koko kämpän) valoa, joten olis ehkä vihdoin aika saada se kattolamppu hommattua. Ihan hyvin on tosin pärjätty tähänkin asti, niin eihän tässä mikään kiire.. :D

M - Maalaaminen. Oon miettinyt, että ostaisin maalaustarvikkeet ja alkaisin maalaamaan ihan vaan siksi, että uskoisin nauttivani siitä. Haluaisin myöskin uusia tauluja, niin ehkä voisin edes kokeilla tehdä ne itse...

N - New york kutsuu kuukauden päästä, enkä oikein vieläkään tajua sen olevan totta. Niin pitkään se on ollut kaupunki, jonne pitää joskus päästä.

O - Onnellisuus. Mut tekee suunnattoman onnelliseksi niin moni ihan tavallinen asia, mutta tietenkin myös tulevat matkasuunnitelmat. Koen olevani onnellinen ja onnekas tällä hetkellä.

P - Paula Hawkinsin kirja Nainen junassa on vielä kesken, mut suosittelen jo lukemani perusteella!

Q - (Phu) Quoc, koska eihän tähän nyt voi keksiä mitään muuta järkevää. Täällä tullaan viettämään joulun pyhät. Arvaattekin siis jo ehkä, minne meidän Aasian matka suuntautuu.

R - Rakkaus matkustamiseen, ihan tavalliseen arkeen ja ihmisiin mun ympärillä.

S - Syksy. Mun lempi vuodenaika.

IMG_1022

T - Tekstinkäsittelijä. Työt saneluiden kirjoittajana jatkuu edelleen. Oon tykännyt tosta työstä tosi paljon ja oppinut paljon hyödyllisiä asioita opiskelua ajatellen.

U - Uni. Rakastan nukkumista yli kaiken, mutta oon silti maailman surkein menemään ajoissa nukkumaan.

V - Vietnam = joulun matkakohde.

W - Www. Käytän nettiä jokaikinen päivä.

X - Xylitol. Okei, mulla tuli ihan ekana mieleen Xarelto, joka on veren hyytymistä estävä lääke, koska no, kirjoitan niitä saneluita. Xylitol ehkä näin tulevan hammaslääkärin suusta vähän osuvampi.

Y - Yin Bliss. Ostin joogasalille 10-kortin ja aloitin uuden harrastuksen siskon innoittamana. Rauhallinen ja rentouttava tunti oli mun ensimmäinen kerta joogassa, johon tykästyin niin paljon.

Z - Zero kokis. Jos juon limpparia, otan aina zero kokiksen, mutten koskaan osta sitä enkä mitään muutakaan kotiin.

Å - Åbo <3

Ä - Äiti, iskä, pikkuveli ja Hilma tulee tänään tänne Turkuun ja aiotaan mennä ainakin herkuttelemaan Niskaan pizzoille! Piti eilen käydä kahdessa lähikaupassa metsästämässä taloussuklaata, kun päätin vielä illalla tehdä mutakakun. Hyvä syy leipoa, kun ei oikein pelkästään itselle voi. :D

Ö - (Hius)öljy. Moroccanoilin Treatment -öljy on niiin hyvä! Sain joskus kyseisen merkin kuivashampoota ostaessani sellaisen minipurkin tätä öljyä ja se on niin rittoisaa, että siitä purkista ei oo kulunut vielä puoliakaan, vaikka käytän sitä viikottain.

IMG_1014

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Upea Etelä-Saksa

IMG_0854

Saavuttiin viikko sitten takaisin Suomeen kuuden päivän mittaiselta reissulta Saksan Alpeilta. Mukana oli matkalaukullinen ulkoiluvaatteita ja reppu, joka sisälsi pokkarin sekä kameran objektiiveineen. Ei mitään ylimääräistä. Säät suosivat meitä joka päivä helteellä - ainoastaan yksi rankkasade päästiin kokemaan ollessamme juuri tulossa vuorilta alas.

Etelä-Saksa oli niin kaunis. Rakastuin eri sävyihin värjäytyneihin vuorijonoihin sekä usvaan, joka leijaili kukkuloita peittävien kuusien verhona. Rakastin herätä aikaisin aamulla, pulahtaa kylmään mutta kirkkaaseen vuoristojärveen sekä kulkea päivästä toiseen ilman meikkiä. Oli kertakaikkiaan niin rentouttava matka, etten olisi ollut millään valmis lähtemään kotiin.

Yövyttiin Garmisch-Partenkirchenissä Airbnb-kämpässä, joka oli kaikinpuolin ihan loistava. Kylästä pääsi helposti tekemään päiväretkiä suuntaan jos toiseen, eikä mikään muu maksanut juuri mitään paitsi junalippu Saksan korkeimpaan kohtaan. Siskon blogista löytyy melkeinpä tiivistettynä meidän koko reissu vinkkien muodossa, joten klikatkaa sinne, jos lisätieto kuvien maisemista kiinnostaa! :)

IMG_0902 IMG_0852 IMG_8345 IMG_0707 IMG_0991 IMG_0461 IMG_0668 IMG_0848 IMG_0613 IMG_0920 IMG_0791 IMG_0680 IMG_0492 IMG_0477 IMG_0698 IMG_0471 IMG_0503 IMG_0592-2 IMG_0606 IMG_0602 IMG_0877 IMG_0440 IMG_0409 IMG_8378 IMG_0658 IMG_8417 IMG_0645 IMG_0716 IMG_0588-2 IMG_0638